ellei hän uskalla jättää rantaa taakseen

Nyt on hyvä päivä unohtaa ranta, kun näkyvyys on olematon, ulkona tihkuu vettä ja edessä on vapaa viikonloppu. Ajattelin hakea ison koiran oman koirapoikani luokse kylään. Isolla on synttärit, joten pidetään koirabileet ja annetaan ison koiran omistajalle vähän vapaata.

Menen kaupoille, ostan perusjuttuja ja kokkaan. Eilen ostin uudenlaisia papuja, joita keittelen kattilakaupalla ja pakastan tulevaisuutta varten. Teen tänään paljon ruokia ja puolivalmisteita, jotta on sitten, mitä ottaa, kun nälkä yllättää. Olen nimittäin kyllästynyt miettimään valkuaisia, rasvoja, ravintoaineita, kaloreita, kiloja. Tästedes syön vain sellaista, mitä tekee mieli miettimättä mitään terveellisyysseikkoja. Aloitin tämän hurjan elämäni keittämällä riisipuuroa.  Riisipuuro on suuri herkkuni, jota yleensä syön vain jouluaattona ja heitän sitten vanhaksi menneet ryynit pois, koska riisipuuro on niin ravintoköyhää. Ehkä mieluummin syön ravintoköyhää ruokaa kuin vietän nautintoköyhää elämää Keittelen vahvanmakuisia soppia. Paistan kanaa,lihaa, jauhelihaa, kalaa kaikilla höysteillä. Hukutan kämpänvalkosipuliin ja yrtteihin,chiliin ja paprikaan. Ja tietenkin teen marja-, rahka-, hedelmäpiirakoita kahvin seuraksi. Ja kahviin laitan kermaa.

Että tällainen uusi elämä tällä kertaa. Saa nähdä, kestääkö tämä viikonlopun yli vai kuoleeko ajatus ennenkuin saan aamukahvin juotua.