luovu heistä vielä hitaammin

Onpas hassu maanantaiaamu. Olen hyvin levännyt ja toiveikas.  Tämä ei ole perusmaanantaitilani. Illalla oli niin väsynyt, että menin nukkumaan ennen kymmentä. Nukuin sikeästi uneni unohtaen. Heräsin pirteänä vartin yli neljä. Lueskelin aikani ja nousin ylös. Kyllähän tässä varmaan taas päivän mittaan väsymys valtaa alaa. Ei pitäisi mennä liian aikaisin unille, mutta kun ei vain silmät pysynyt auki.

Paino ei liiku. No, onneksi ei, kun on viime aikoina vain kivunnut ylöspäin. Yksi pilateskurssi alkaa tänään ja toinen taas jatkuu tällä viikolla. Ja vesijuoksuakin on. Peffa ja reidet ovat kipeät, kun vetäisin kylmiltään puolen tunnin kahvakuulatreenin. Ostin dvd:n ihan sen takia, että saan sen kuulan liikkeelle jonkun kerran viikossa. Kuvittelen edelleen, että keskikehoni kutistuu, jos vain tarpeeksi liikun. Ruokaelämäni on liian tärkeä, että siihen voisin käydä käsiksi.

Mitäs vielä...

Käsitöitä on kesken ja lisää suunnitteilla. Kovin hitaasti vain valmistuvat. Ihailen kaikkia, joilla on koko ajan jotain uutta valmista näyttää. Minulla on vain keskeneräisiä. Eikä sisustuskaan suju, koska olen taas väärässä faasissa eli värit, joita nyt on tarjolla, eivät ole niitä, joita haluaisin. Luulen olevani jälkeenjäänyt noiden muotien suhteen, mutta voinhan minä olla edelläkävijäkin.

Iloista viikonalkua itsekullekin!