Köhä, tukkoisuus, yskintä on aina vain paikalla. Tilasin lääkäriajan keskiviikoksi siinä toivossa, että tauti paranisi. Toistaiseksi ei ole muuttunut miksikään. Jospa se tohtorinna jotain troppia keksisi. Väsyttääkin koko ajan, kun yöt menee yskiessä. Mutta näillä eväillä eteenpäin.

Kävin jalkahoidossa tarkoituksena tehdä jaloista hienot. Tulihan niistä ihan kivat, mutta ei hoitaja halunnut tehdä tästä mitään vakisuhdetta. Sanoi, että ehkä joskus syksyllä kannattaa tulla uudestaan. Katsotaan, jos löytäisin jotain hierontaa tai muuta. Hemmottelua haluan itselleni.  Toisaalta voi olla, että käsihoito olisi paikallaan ennemminkin. Nuo rakennekynsien raatelemat tyngät näyttävät aika ankeilta. Vaikka eipä niille kait voi muuta kuin odottaa, että oma terve kynsi kasvaa takaisin.

Syömiset on pysyneet aika hyvin aisoissa. Liikunnassa on edelleen parantamisen varaa. Pitänee vain kotijumppa ottaa taas käyttöön, kun olen niin laiska lähtemään mihinkään iltaisin ja viikonloput kuluvat mukavemmissa merkeissä.  Paino kyllä valuu alaspäin, mutta on se niin hidasta, ettei ole tosikaan. Minä kun haluaisin ne tulokset nyt ja heti. Pakko kuitenkin yrittää kehittää sitkeyttä, koska se tuntuu olevan ainoa keino tässäkin.

Kivaa viikonalkua kaikille ja sitkeyttä!