etsi siis oma tiesi

Viime kesänä annoin itselleni vuoden aikaa muuttaa elämäni sellaiseksi kuin olen sen aina halunnut eli muuttaa elintapani, itseni, ympäristöni. Kyllä se minustakin kuulostaa  hölmöltä näin ilmaistuna, mutta ajatuksessa on kuitenkin järkeä. Vuosikausia olen tuskaillut nousevan painon ja laskevan kunnon vuoksi. Vuosikausia olen halunnut pukeutua eri tavalla, sisustaa asuntoni eri tavalla, viettää aikaani eri tavalla. Mutta koskaan halut eivät ole johtaneet pitäviin päätöksiin vaikkakin joskus ehkä epätoivoisiin yrityksiin, jotka ovat päättyneet entistä surkeampiin lopputuloksiin. Niinpä ajattelin, että kuusikymppisenä olen enemmän minä ihan pysyvästi. Vuodessahan ehtii omaksua uudet elämäntavat ja tehdä pitävät päätökset. Nyt siitä vuodesta on mennyt kaksi kolmannesta, eikä mitään ole tapahtunut. Mikä ihme tässä mättää? Osaako joku neuvoa, miten saan edes jotain aikaan tämän viimeisen kolmanneksen aikaan. Olisko tämä se päivä, kun siirryn valtaväylältä syrjään ja etsin sen oman polkuni pään. Miten sen löytää ja miten sillä pysyy?