Minä olen tunnetusti kaikin puolin kömpelö kuin norsu siellä posliinikaupassa. Minä sanoa töksäyttelen kaikenlaista, poltan käteni aina, kun olen uunin kanssa tekemisissä, rikon astioita, kompuroin, törmäilen huonekaluihin, nurkkiin, ihmisiin. Tänään kuitenkin ylitin itseni. Olin koiran kanssa lähdössä aamulenkille. Kiskoin saappaita jalkaani. Jotenkin siinä ote lipesi ja peukalon kynsi syöksyi etusormen sisään. Verta tuli solkenaan. Sormeen koski vietävästi. Laastareita ei meinannut löytyä. Täysi hulabaloo. Nyt on laastaroitu, ulkona käyty ja kipukin asettunut. Mutta edelleen ihmettelen, miten joku voi saada moista aikaiseksi. Pitäisikö tästä vetää johtopäätös, että olen ainutlaatuinen.

Muutenhan tässä pyyhkii hyvin. Ihana aamu ja päivästäkin näyttää tulevan kaunis. Pavut on keitetty ja osa pakastettu. Kikherneet porisevat kattilassa. Jääkaapissa on jauhelihaa, joten tänään teen papujauhispihvejä ja varmaan myös kikhernepihvejä. Paistan ne uunissa ja pakastan kerta-annoksina. Ja enköhän laita linssisoppaakin ja mustikkapiirakkaa. Kun kerran vaivaudun kokkaamaan, tykkään tehdä paljon kerralla. Ja epäilemättä hankin tässä päivänmittaan jonkun palovammankin.

Viettäkää te muut turvallinen päivä!

...turvallinen toi hepat mieleen...vieläkähän joskus pääsisi hummailemaan...