ne päättyvät

Nyt olisi taas tarve siirtyä uuteen blogiin, mutta enpä tee sitä. Mistähän se kumpuaa tuo tarve aloittaa aina puhtaalta pöydältä, pyyhkiä kaikki menneen murut pois ja vielä pestä pöytä desifiointiaineella ja vasta sen jälkeen astua uuteen elämään?

Jotain uutta tässä on luvassa. Käyn huollattamassa geeli- vai onkohan ne akryylikynteni. Sellaiset hankin yhden lupauksen takia reilu kolme viikoa sitten ja ihastuin ikihyviksi. Olen ajatellut pitää niitä kalleudesta huolimatta ainakin tuonne kuuskymppisiin asti. Kunhan tuo osa-aikaisuus toteutuu,  joudun kyllä luopumaan tästäkin ilosta samalla, kun lopetan hesarin tilauksen. Että, kun kerrankin olisi aamuisin aikaa lukea päivän lehteä, ei ole varaa tilata sitä. Mutta toisaalta, en minä sitä osa-aikaisuutta odotakaan sen takia, että voisin lukea hesaria.

Pitäiskö minun jotenkin ryhdistäytyä?