Lomailu sujuu aika mukavasti eli mitään en saa aikaan. Yritän tänään viedä itseni kaupoille. Mutta niin yritin eilenkin. Vaatteita pitäis hankkia ja kalenteri. Minun vuoteni se aina vain vaihtuu kesällä eikä talvella kuten normi-ihmisten.

Pitäkää kivaa ja nauttikaa kesästä vaikka vähän viileästäkin.

Nyt alkoi pitkä loma ja pian se kauan kaivattu osa-aikaisuus. Nyt on jo tunne, että päämäärä on saavutettu, että nyt ei ole enää pakko. Ja aurinkokin muistaa paistaa. Taidan silti lähinnä käpsehtiä sisätiloissa. Iltapuolella tulee mummotettava ja Olennainen, huomenna on puistoblues eli aika hektinen viikonloppu.

Oli muuten roskapostaajat tehneet taas oiken massiivihyökkäyksen. Välillä niitä on kasapäin, välillä ei. Mistä johtunee. Onneksi enimmäkseen muistan niiden mahdollisuuden ja tajuan poistella viestejä. Ärsyttää, jos niitä jää tuonne kommentteihin.

varani eivät vain riitä menoihini

Se on kuulkaa viimeinen työpäivä ennen lomaa. On kyllä ihan tiukka päivä, mutta illalla kaikki on sitten paketissa ... tai jos ei ole, niin mitä väliä.  Yritän kyllä saada paljon aikaan, jottei kävisi niin, että jäisi jotain työasioita pyörimään päähän. Aika paljon olen kyllä saanutkin jo tehdyksi. Päivämäärät pitää vielä pariin kertaan tarkistaa. Niissä menee helposti sekaisin, kun pitää käyttää sekä tämän että ensi vuoden kalenteria. Muutenkin minusta tuntuu, että minulla on joku ongelma ajantajun kanssa.  Mutta tärkeintä on, että huomenna alkaa loma. Tai oikeastaan loma alkaa vasta maanantaina. Huomenna on vain muuten vapaapäivä.

Mukava aamu tänään, kun olin nukkunut vähän paremmin. Herääminen kyllä otti koville, sillä pitkälle venyi taas ilta. Mutta sittenpähän ei tarvinnut yöllä valvoskella. Teen tällä viikolla pitkää päivää töissä, kun haluaisin aloittaa lomailun jo perjantaina. Aika pitkälle tämä on siivoilua, koska oletan joutuvani muuttamaan majaa osa-aikaisuuden alkaessa. Paljon on kertynyt tännekin kaikkea roinaa, jonka sijoituspaikka on vähän hakusessa. Kotiin tietenkin osan raahaan, roskiin paljon ja jotain jätän käyttöönkin, mutta paljon on silti sitä, mistä en tiedä. Sitäpä tässä pähkäilen samalla, kun päivitän kaikenlaista syksyn juttua.

Pidin painonhallinnassa juhannustaukoa, joka pitäisi kiriä kiinni ja ehkä jopa saada miinustakin. Miten sitä parissa päivässä - tai viikossa - voi saada kilotolkulla lisäläskiä?  Ja ennenkaikkea, miksei se hupene samaan tahtiin?  Mutta eiköhän tässä kiukun voimalla taas päästä etenemään.

Loman odotus on sitten ihanaa!!!

Pitkästä aikaa kävelin töihin, kun heräsin niin aikaisin, että piti kuluttaa aikaa. Ihan noin kaunis ilma ei ollut, mutta kaunis ja mukava kuitenkin. Ja saman totesin kuin ennenkin eli että on se kivaa tuo kävely. Kysykää nyt vain taas, että miksen sitten aina kävele.

Tässä on muutenkin taas syytä ottaa niskaote vetelyydestä. Syntymäpäivä lähestyy ja osa-aikaisuus myös. Ennen sitä haluaisin paljon elämääni järjestää siihen malliin, mihin kuvittelen sitä haluavani. Paljonhan minä kuvittelen, suunnittelen, ajattelen, haahuilen.

Minä taas ajattelin taas kerran tuhota lähes kaiken vanhan ja aloittaa uuden tässä blogissa. Pieni kysymys on, aloittaisinko synttäreistä vai vasta osa-aikaisuudesta. Onneksi on aikaa pohtia tätäkin kysymystä. Pohjan taidan jättää ennalleen. Muut vaihtaa noita pohjia hyvinkin tiheään. Minulle nämä uudet alut sopivat paremmin.  Ehkä se osa-aikainen olisi parempi. Olisko? Sitten, kun laskuri on nollassa?

Maanantai, joten ei kannata minulta paljon odottaa. Toisaalta viimeinen maanantai ennen pitkää lomaa, joten enköhän tästäkin selviä jotenkin. Juhannus meni mukavasti lähinnä kotioloissa ja lähitienoilla koiria ulkoiluttaen. Käytiin kyllä kylässäkin, Oleellisen ja minun yhteisellä tutulla, joka oli tosi innostunut meidän yhteisolosta. Minä vähän mietiskelen, miten ja mitä tästä tulee. Mutta eiköhän se suju, kun molemmat ovat sitä mieltä, että mitään yhteistä pesää ei kyhätä vaan omat reviirit pidetään tiukasti. Huomaan kyllä, miten tuo oma alue ja aika on tärkeää. Kiva toki olla yhdessä, mutta kiva olla sitten ihan omillaankin, rentoutua. Nyt ei kyllä mitään rentoutta vaan ihan vain töitä. Siivoan työhuonetta tulevia muutoksia varten ja yritän tehdä mahdollisimman paljon valmista tulevaisuutta varten.

Kaunista kesävaloa kaikille!

se on myös ruusuilla tanssimista

Jotenkin tänään on hyvä aamu. Näitä vain tulee. Varmuuden vuoksi en tätä analysoi nyt pois vaan odottelen, että aika hoitaa sen. Aurinko paistaa, mutta kovin on kylmä tuuli. Epäilemättä olisin voinut laittaa enemmän päälle etenkin, kun olen menossa töiden jälkeen ystävän kanssa syömään. Hän jää kokopäiväisesti eläkkeelle sinä aikana, kun minä olen lomalla. Olemme sentää vuosikausia lähes joka aamu käyneet yhdessä kahvilla purkamassa työstressiä, joten voipi tulla haikea fiilis. Mutta eiköhän me tapailla jatkossakin. Tällä iällä kannattaa pitää kiinni kaikista ystävistä, joiden kanssa on monenlaista käännettä kestetty, välillä kehitetty ongelmia ja aikanaan taas niistä selvitty. Uusiakin ystäviä saa ehkä välillä, mutta yhteinen historia on sellainen aarre, joka syntyy vain vuosien mittaan.

Painoprojektini vähän tökkii, mutta jotain hyvääkin tässä on havaittavissa. Olen oppinut tekemään runsaita salaatteja eli kasvisten syönti vuosien yrittämisen jälkeen rullaa aika hyvin.  Taitaa siitä kiitos langeta Oleelliselle, joka luokseni saapuessaan aina ensi töikseen kasaa ison kulhollisen salaattia. Luulisi tuolla kasvisten syönnillä olevan ajan mittaan vaikutusta painoonkin.

Mukavaa päivää kaikille!

Sateinen aamu ja laiska fiilis, joten tulin bussilla töihin. Illalla pitäisi kuitenkin mennä ystävän kanssa pitkälle koiralenkille, joten jos se siinä tulisi hoidetuksi, se liikunta.

Löysin eilen aivan käsittämättömän makeat ja kalliit sangat siitä kaikkein kalleimmasta lasiliikkeestä. Pitää käydä vielä muitakin liikkeitä katselemassa, mutta luulen, että nuo ovat ne minun tulevat. Kuvittelen pitäväni niitä ikäänkuin pyhälaseina eli näitä epäonnisia kynsilakalla korjattuja kasvimaalla ja muissa rönttähommissa. Täytyy kuitenkin ottaa vielä joku makutuomari mukaan. Sillähän ei sinänsä ole mitään väliä, mitä makutuomari sanoo, koska minähän en kuuntele järkipuheita. Mutta tietenkin oletan, että makutuomari ymmärtää sanoa, että juuri nuo, ota ne.

Oleellinen on ollut aika tiheään elämääni ilahduttamassa ja samalla estämässä urheilun, jota siis muuten harrastaisin koko ajan.  Onneksi Oleellisellakin on mahan pienentämikampanja käynnissä, joten syömme paljon salaatteja. Paino hipuu alas, mutta hitaasti. Reilu kuukausi olisi aikaa päästä tavoitteeseen, joten pitänee juhannuksenakin jatkaa salaatin puputtamista. Tosin ohessa jotain grillimakkaraakin on tarjolla.  Iso koira tulee myös hoitoon, joten kävelyjä riittää. Pitää vain välillä itselle muistuttaa tästä läskiprojektista.